Paahtavan auringon parvekepuutarha

Jos haluaa päästä valikoimaan parvekekukkasia, on hyvä olla ajoissa kesäkukkaostoksilla. Kukkien valikoima supistuu yllättävän nopeasti. Ostosreissustani on nyt kolme viikkoa. 

Kukkia myyvät liikkeet on minun karkkikauppojani. Saatan kierrellä pitkiä aikoja hyllyjen välissä ihailemassa kasvivalikoimaa ja niiden väriloistoa tai vihreää vehreyttä. Lopulta otan itseäni niskasta kiinni ja yritän pitäytyä valinnoissani vain niissä, joiden arvelen kestävän tulevaa kuumaa kotiaan. Lisäksi niiden tulee tarvittaessa pärjätä reilu viikko ilman hoitoa. Puutarha ei saa olla kahle.

Hämmästytin itseni sillä, että tänä keväänä en ostanut yhtään orvokkia. Siirryin narsisseista suoraan kesäkukkiin. Katselin kyllä orvokkeja, mutta tielleni ei osunut kaipaamiani pienikukkaisia versioita. Vanhasta mullasta nousi kuitenkin yksi orvokintaimi, joka oli saanut kaikessa rauhassa kasvaa callunan varjossa. Joten täysin ilman orvokkeja en jäänyt.

Ostosreissulta matkaani lähti kesäkukkia, jotka olin aiempina kesinä havainnut parvekkeellani viihtyviksi. Ne edellyttävät kukkiakseen lannoitusta ja hieman nyppimistäkin. Se sopii oikein hyvin, sillä siitä saan edes pienen puutarhanhoidon tunteen.

• Pelargoniat ovat erittäin hyväksi havaittu valinta. Valitsin neljä punaista yksilöä eri sävyissä. Aurinkoisella paikalla viihtyvä pelargonia kestää kuivuutta. Lisäksi se on helppohoitoinen ja kestävä.
• Toinen vakiovalintani on pensaspäivänkakkara eli marketta. Nekin viihtyvät auringossa, mutta ovat kosteuden suhteen hieman vaativampia kuin pelargoniat. Mukaani lähti sekä aniliininpunainen että vaaleanpunainen yksilö.
• Myös neilikka on erinomainen kukka kuumalle parvekkeelle. Se on kestävä ja helppohoitoinen. Jokavuotisiin valintoihini kuuluukin kiinanneilikka eli kesäneilikka. 
• Matalampana kukkivana kasvina valitsin ryhmäsamettikukkia. En juuri piittaa niiden tuoksusta, mutta ovathan ne kellertävissä väreissä piristävää vaihtelua punaiseen kukkavalikoimaani. 

Sitten on vielä yksi jokakesäinen valinta, joiden paikkavalinnassa olen tehnyt useampia kokeiluja. Lobeliat viihtyvät aurinkoisella paikalla, mutta ne eivät ole paras ratkaisu paahteiselle parvekkeelle. En silti voi vastustaa sinilobelioita, joten jälleen kerran testaan miten käy. Nyt olen saanut nauttia niiden kukinnasta neljättä viikkoa.

Ensimmäisen viikon kukkaset saivat kaikessa rauhassa kotiutua parvekkeelleni. Ilma oli viileä, eikä se houkutellut parvekepuuhasteluun, saati kukkaistutuksiin. Kurkistelin ikkunasta parvekkeelle ja tarkastelin tekemääni istutussuunnitelmaa. Sitten parvekekalusteiden sijoittelu muuttui alkuperäisestä ajatuksestani, joten kukkien tarvekin muuttui. Jo hankittujen kukkien istutus pääsi siitä huolimatta alkuun.

Nyt täydensin parvekepuutarhaani lisäämällä samettikukkia. Lisäksi kaipasin jotain vihreää. Kokeilenkin, kuinka hernesypressi Baby Blue viihtyy kanssani. Sitä suositellaan terassille, parvekkeelle ja ruukkupuutarhaan. Kasvia ei kuitenkaan suositella suoraan paahteeseen, joten parvekkeeni voi olla haasteellinen. Ajattelemassani paikassa ei ole kovinkaan paljon varjoa, joten kesän edetessä voin joutua vielä siirtämään sitä. 

Iloitsen siitä, että parvekkeeni on vehreä. Se kutsuu minua istuskelemaan teekupposen kera ja syömään ateriani vehreyden keskelle. Suurin osa kukkivista parvekekasveista on olohuoneen suuren ikkunan takana, joten viileämmällä ilmalla voin ihailla niitä sisätiloista käsin. Odotan kuitenkin jo innolla kesälomaa, jolloin voin viettää joutilaita hetkiä parvekepuutarhassani.